Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Rakas puolisoni...........

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Rakas puolisoni...........

Dagens: neule Asos pitsiraitatunika H&M Garden Collection ja farkkuleggarit Sisters Point


Me käytiin katsomassa se mun talo tänään, mutta takki on nyt niin tyhjä rakkaan puolisoni kanssa väittelystä, etten oikein jaksa olla innostunut.
Iso, noin 180 neiliönen vanha puutalohan oli täydellisesti; ulkoa ja sisältä, kattoa ja ikkunoita myöten uudistettu parin viimeisen vuoden aikana. Omistajalla (söötti poikamies muuten ;)) on menestyvä rakennusfirma, jonka avulla taloon oli todella käytetty laadukkaita materiaaleja ja ratkaisuja. Alakerta oli yhtä valtavaa keittiötä, ruokailutilaa ja olohuonetta, erityisesti rakastuin valkoisen keittiön sisäänrakennettuihin takkaan ja kahvikoneeseen, vai miksi stä nyt mahdetaan suomeksi kutsua. Plus olohuoneen suuriin, todella kauniisiin lasi-ikkunoihin ja niitä kiertävään suureen terassiin.
Ainoa, mistä en ihan kauheasti pitänyt, oli valtaosaltaan tummiksi petsatut tammilattiat. Vain makuuhuoneissa lattiat oli  maalattu valkoisiksi, joskin tumma petsi sopi loistavasti kaikkialle. Ja se oli ainoa pieni miinus.

Mitäs muuta?
Mainitsemani rakas puoliso ei lämmennyt.
Ei tarpeeksi hyvä merinäkölä.
No ei, myönnetään. Ei juuri lainkaan.

Minä olen silti ihan myyty.
Aivan mahtavan upea talo.

Päivän leggarit on todellakin ihan ohutta trikookangasta, joihin on vain painettu farkkua muistuttava kuosi.
Älymukavat päällä, mutta vaativat kohtuuneutraalin (ja ison) yläosan...


Mennään siis mileuummin asuntojutuista päivän Nuukuusviikon muistiinpanoihin:
-Käveltiin asuntonäyttöön, vaikka rakasta puolisoa saikin suorittukseen taivutella...Autohan nyt en itse käytä muutenkaan lainkaan.
-En ostanut a) lempparinaistenlehteäni, vaikka siinä olisi tullut kevät-sisustusekstra mukana b) pioneja, vaikka ne oli super ihania c) Ainolle uutta vaatetta, vaikka kaikki vauvajutut alkavat jäämään pieniksi d) mitään turhaa muutenkaan ruokakaupassa.
-Kaivoin Ollin vanhoja vaatteita Ainolle käyttöön.
-Söimme päivälliseksi eilen itse pyydettyä kalaa:

Helppo ja herkullinen tapa valmistaa kalafileitä: Sekoita pussiin (vehnä)jauhoja, suolaa, pippuria ja halutessasi himpan jotain kalamaustetta/yrttejä. Laita fileet pussiin ja ravista niin, että jauho-mausteseos tarttuu fileisiin. Paista pannulla öljyssä tai margariinissa. Naaaaaam <3



Ps. Mitään ei päätetty. Väittelyt jatkukoon... :)

Tunnisteet: ,

77 kommenttia:

20. huhtikuuta 2010 klo 21.18 , Blogger Anu kirjoitti...

Aloitetaan alimmasta...kokeilemisenarvoinen ohje, kiitos:)
Leggingsit, tosi kivat, voin kuvitella miten mukavat!
Rakas puoliso...myötä ja vastamäessä, tiedän kyllä tunteen, kun on itse oikeesti tosi innoissaan jostain ja tuntee nahoissaan jne. mutta miks toinen ei tunne sitä? Kieltämättä mullakin on takana pari taloa, joista sain heti sen tunteen, että täällä meidän täytyy asua, mutta mies juoksi suorastaan pihalle:) No, elämää vaan...mutta joskus tekis mieli kiljua!

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.22 , Blogger Tanja kirjoitti...

Talo kuulostaa todella hyvältä! Harmi ettei rakas puoliso oikein syttynyt.. Muttaa yritä vielä, ainakin suomalaiset miehet on tooooodellllaa hitaita, jospa se on ihan kansainvälistä :D

IHANAT LEGGARIT! <3

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.23 , Blogger Viivu kirjoitti...

:D Arvaa onko täällä vedetty parit väittelyt parista talosta tän vuoden aikana. Jep! Tsemppiä neuvotteluihin!

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.23 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihanalta kuulostaa tuo talo. Minä kun tykkään myös tummista lattioista niin nekin kuulosti kivoilta. Voih eih tuo miehesi kanssa. Mut jospas se muuttaisi vielä mielensä talon suhteen, kun vähän ensin asiaa sulattelee ja jos se talo ei ole vielä yleisesti myynnissä niin teillähän on aikaa rauhassa sitä vielä miettiä. Mikä on tietysti vaan plussaa noin isoissa ostoissa.

Niin herkullinen oli tuo ateria. Rupes tekemään mieli ihan hullun lailla keitettyjä porkkanoita. Nam.:P

Pidän peukkuja talon suhteen.

Stina

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.26 , Blogger Minna kirjoitti...

Heippa!
Kokeilemisen arvoinen vinkki kalalle.
Voi harmi, ettei " unelmatalo " ollut teitä molempia ihastuttava, toivotaan että puolison mieli muuttuu vielä :)
Legginssit ovat tosi nätin näköiset ja varmaan kivat jalassa. Täällä suomessa alkoi juuri FST.ltä hyvänoloinen poliisisarja " Koodinimi Hunter ", onkohan se norjalainen sarja.... Kieli on jännän kuuloinen, ruotsiin verrattuna. Tiistai ilta terveiset!

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.27 , Blogger Maria kirjoitti...

Miehet!!!! ;)
Miten ne voi aina välillä olla niin vastarannan kiiskejä. Mun rakas puolisoni harkitsee kaikkia päätöksiä piiiitkään ja hartaasti, mutta mä toimin ihan ex-tempore pohjalta. Jopa asuntoasioissa. Onneksi tuo mies hieman tasapainottaa :)

Ihana kalaresepti eikä lainkaan hassumpi outfit!
Onnea neuvotteluihin :)

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.27 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Voi, että... Jospa mies muuttaisi vielä mielensä, eihän kauniissa kodissa mitään maisemia kaipailla ;)

Herkullisen näköinen annos, tuli ihan nälkä!

Anski

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.27 , Blogger Aune kirjoitti...

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.29 , Blogger Annakaisa kirjoitti...

Heissan!
En ole täällä ennen kommentoinut, mutta kaunista blogiasi jonkun aikaa seurannut, nyt on kuitenkin pakko kommentoida: Tuo talohan kuulostaa täydelliseltä. Etsimme perheen kanssa omaa taloa aika kauan ja paljon taloja nähneenä huomasin että kaikkea ei voinut saada. Aina puuttui se jokin ihanuus mistä haaveili eli jostain (tässä tapauksessa hyvästä merinäköalasta) kannattaa nipistää. Tehkää plussat ja miinukset, varmasti saat miehesi pään käännettyä :)
Ja kiitos ruokavinkistä, ne ovat aina tervetulleita, 3n lapsen hemmamammana ruoan laitossa saa käyttää mielikuvitusta ettei aina tekisi samoja sapuskoja.

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.33 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kalaa ei koskaan paisteta margariinissa tai öljyssä!!!!
Vaan voissa, smör, butter elikkäs smør. :)))

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.36 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

....tarkemmin ajatellen, mitään muutakaan ei paisteta margariinissa eikä öljyssä. :))

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.36 , Blogger Tomorrow kirjoitti...

Kuulostaa unelmatalolta!<3 Ehkä toinen katsontakierros lämmittää myös puolison.

Tosi kivat nuo leggarit, vaativat kuitenkin sutjakat kintut (kuten sinulla) näyttääkseen hyvältä.

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.43 , Blogger Iida kirjoitti...

Aih, kuulostaa tutulta.. Meillä ollaan väännetty kans jo pitkään.. että rakennetaanko vielä toinen talo vai ei.. Minä olisin valmis HETI kun vain oikea tontti tulee, mies taas ei ole järin innostunut. Myös neljännestä lapsesta sama asetelma ;)

Todellakin toivon, vaikka aviolupauksia kunnioitankin, että jotkin päätökset voisi tehdä iiiihan vain itsekseen ;)

Ja kuten joku tuossa yllä kirjoitti; joistain asioista pitää olla valmis tinkimään. Täysin täydellistä taloa ei ehkä tulekaan vastaan. Tai sitten se antaa odottaa itseään turhan kauan.


Toivottavasti asia ratkeaisi, kumpaakin miellyttävällä tavalla :)


Ja kiitos kalavinkistä, täytyykin kokeilla!

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.48 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Sanoit joskus käyttäväsi itseruskettavia... Mitäköhän merkkiä? Oot vuoden ympäri niin luonnollisen päivettyneen näköinen. Oon nyt testannut paria eri tuotetta ja lopputulos oli keltatautisen oranssi. :D

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.49 , Blogger Jensba kirjoitti...

Yli ihanat legginssit !
Katoin oikeasti ensiksi että olivat farkut.

Toi talo kuulostaa kyllä ihanalta. !
Selvitkää rauhassa.

ja öö kunpa mekin löydettäis meidän koti joskus!

 
20. huhtikuuta 2010 klo 21.55 , Blogger heinis kirjoitti...

No voihan rähmä!!!!! Tietenkin sitä toivoisi, että kummillakin olisi se sama tunne, jottei aina myöhemmin täydy palata jossain kiistoissa siihen, että "en minä tätä alunperin olisi halunnutkaan" tms. Joko Asgeir kuitenkin muuttaa mielensä tai sitten tämä ei vielä ollut aivan juuri se teidän oma... Innolla jään kuuntelemaan lopullista ratkaisuanne!!! :)

 
20. huhtikuuta 2010 klo 22.02 , Blogger Marja kirjoitti...

Kaiken se kestää... ;) Voihan merinäköalattomuus sentään! Mutta voiko saada kaikkea... jostain kriteeristä on miltei aina tingittävä. Tosin ymmärrettävää, että A:lle tuo merinäköala on niin tärkeä pointti :) Me kun löydettiin aikoinaan tämä talo, oli pakko tehdä myönnytys ja muuttaa sinne minne oltiin ain todettu, ettei missään tapauksessa muutettais :D

Tsemppiä väsytystaisteluun ;))

 
20. huhtikuuta 2010 klo 22.03 , Blogger Marja kirjoitti...

Niin ja piti myös vielä ihastella noita leggareita, hauskat!

 
20. huhtikuuta 2010 klo 22.14 , Blogger -Sanna kirjoitti...

Hih, pysy tiukkana! ; ) Ehkä mieskin siitä vielä lämpenee ajatukselle, nehän käy välillä vähän hitailla ; ))

 
20. huhtikuuta 2010 klo 22.36 , Blogger Toukokuun Hanna kirjoitti...

Höh. Olispa ollut kaikkineen hyvä! Mutta jospa kuitenkin... :)

Kiitti paitavinkistä! Pitää käydä katsomassa jos sieltä Garden collectionista löytyisi minullekin joku jutska. Tuo sun paita oli tosi nätti!

 
20. huhtikuuta 2010 klo 22.46 , Blogger mizyéna kirjoitti...

Päivänasukuvat ovat viime aikoina olleet vielä parempia kuin ennen. Vaatteetkin tosi kivoja mutta tarkoitan nyt nimenomaan kuvia :)

Herkullinen lautanen, maistuisi mulle!

Aika unelmakämpältä kuulostaa..

 
20. huhtikuuta 2010 klo 23.00 , Blogger Eevi kirjoitti...

Talo kuulostaa kertakaikkisen täydellisestä ja kolahti ilmeisen kovasti suhun niin jatka vain miehen taivuttelua, josko hän siitä vielä muuttus myötämieliseksi :) Tsemppiä!

Ja voih, mä aina kuolaan noille sun kalaruoille, meillä kun kalaa on niin kovin harvoin. Eilen viimeks kaupassa huokailin kalahyllyllä, kun vähän reilu kilon lohi makso 11e. Tulis niin kamalan kalliiksi, kun tällaselle 7 henkiselle perheelle tuo reilun kilon kala ei riitä mihinkään.

 
20. huhtikuuta 2010 klo 23.05 , Blogger tintti kirjoitti...

Voi luoja toi kuulostaa niin unelmalta ja olin niin varma sillon kun kerroit ekan kerran että se on SE teidän koti. Nyt vähän lämmittelet sitä miestäs niin kyllä sekin ymmärtää että se on täydellinen. Ja merenrantaan on kuitenkin varmaan aika lyhyt matka eli näköalan saa jos nostaa pyllyn sohvalta vai?

 
21. huhtikuuta 2010 klo 6.14 , Blogger Sabuska kirjoitti...

Kuulostaa hyvältä talolta!

Meillä olen joutunut itse innostuvana ja erittäin ryhtyvänä impulssiivisena ihmisenä, toteamaan että mies taitaa olla meillä se järjen ääni.. Monesti olen joutunut toteamaan jälkeenpäin, että hyvä oli ettei menty heti minun fiiliksen mukana ;-)
Mutta joskus täytyy vaan pitää päänsä, varsinkin talo asioissa;,-)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 6.19 , Anonymous Lora kirjoitti...

No voi höh, ja vielä höh. Voihan kääk noita itsepäisiä miehiä! Toivottavasti nyt kun saa muutaman hetken rauhassa ajatella, niin alkaa tajuamaan talon hienouden ja sen ettette voi päästää sitä käsistänne nyt enää kun tuommoinen tilaisuus on tarjoutunut. Sano vaikka että saa sitten sinne oikein galleriaseinän meritauluille, niin katselee niitä sitten oikean näkymän puutteessa ;)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 6.24 , Blogger Lensku kirjoitti...

Voi kun kuulosti ihanalta tuo talo! *sigh*... :) Tsemppiä! Miehillä on tahtonsa mutta naisilla keinonsa, hih!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 6.44 , Blogger Marjukka kirjoitti...

Ihanalta kuulosti! Keskustelu (ei väittely ;-)) jatkukoon.

Neljä kotia ostaneena olen taipuvainen sanomaan, että 100% täydellistä ei yleensä ole. Jossain kohdassa joutuu aina tekemään kompromissin, olipa se kohta sitten pieni tai suuri. Homman ratkaisee se, missä kohden ja kuka sen kompromissin on valmis tekemään.

Carpe Diem!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 6.49 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Eikös kalastaja näe merinäköaloja ihan tarpeeksi työssään :D .

Älä nyt ainakaan ihan helpolla luovuta. Avioliitto on kompromisseista koottu, sinä olet luopunut kotimaastasi, mistäs jos miehesi voisi luopua merinäköalastaan.. :D

nina

 
21. huhtikuuta 2010 klo 7.00 , Blogger Marjukka kirjoitti...

Vielä on pakko todeta haikeana, että näyttäispä munkin päällä leggarit yhtä hyviltä!! Jostain syystä kaikki se rasva, joka meikäläisen ulokkeisiin on kertynyt, sijaitsee polvien ympärillä ja etenkin sisäsyrjässä. Leggarit siihen päälle, niin tulos muistuttaa siskonmakkaraa. Onkohan jokin jumppaliike, joka kohdistuis just siihen alueeseen...? Onkse enemmän nelipäisestä reisilihaksesta vai hamstereista kiinni...? Plaah.

 
21. huhtikuuta 2010 klo 7.04 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihana ruoka-annos! :-) Ehkä se talo sitten napsahtaa molemmille, kun oikea kohdalle osuu. Joskus on tietty tehtävä hiukan kompromissejakin suuntaan ja toiseen.

T. Pumpernikkeli

 
21. huhtikuuta 2010 klo 7.12 , Blogger COCO kirjoitti...

Leggarit on NIIN ihanat! Pakko mennä tsekkaa kaupoista jos meikäläiselle löytyis!

...ja niin tuttu tunne, kun puolisoa ei nappaa joku juttu yhtään niin paljoa! :)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 7.19 , Blogger Johanna kirjoitti...

No höh! Oliskos mahdollista saada merinäköalaa vaikka pienillä "metsänraivaus"toimenpiteillä? Vai pitäsikö purkaa talojakin pois tieltä? Onkos rantaan pitkä matka? Jos lohduttautuis sillä että sinne pääsee helposti...? No, toivotaan että pää kääntyy tai löytyy vielä parempi, eikös tälle viikolle ollu suunitelmissa muutama muukin unelma? Vai oliko se viime viikolla..? Kiva päivän asu ja ihana herkullinen kala. Kiitti vinkistä! TSEMPPIÄ!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 7.48 , Blogger tyttism kirjoitti...

Hei, ja kurja kuulla, ettei rakas puoliso vielä ihan oivaltanut asiaa. Muistanko väärin, että oli tulossa markkinoille muitakin teitä kiinnostavia taloja, mites ne?

 
21. huhtikuuta 2010 klo 7.57 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hmmm.. voi hitsi!! Talo kuulosti tosi kivalta! Mun on kuitenkin pakko nyt antaa aani A:lle. (alkaa kivittako!!) Nakoala ja sijainti ON tarkeita koska niita ei voi jalkeen pain muuttaa. Eli ottaisin mielummin myrkynvihrean keittion (koska siita saa kylla valkoisen), mutta merinakoalaa ei yleensa saa jalkeenpain kuin naapurit rajayttamalla.

Meri on ihana, rauhoittava elementti, parempi kuin mitkaan taulut (paitsi ehka We Love Cars) ja siita ei viitsi luopua kun siihen on kerran tottunut. (kokemusta on!)

CalGirl

 
21. huhtikuuta 2010 klo 8.00 , Blogger Merry kirjoitti...

Voih, talo kuulostaa ihanalta!! Toivottavasti voitat tuon väittelyn, jotta pääset(te) muuttamaan sinne :) Ja tietysti jotta pääset esittelemään sitä meille haaveileville lukijoille kuvien kera!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 8.03 , Anonymous Johanna kirjoitti...

Voi vitsit, kuulostaa ihanalta talolta, ja muutenkin se miten olette tuohon asti sen kanssa edenneet, suorastaan kohtalolta :-)
Kyllä ne miehetkin joskus muuttaa mieltään, minunkin rakas siippani sanoi alunperin nykyisestä talostamme jota hänelle näytin ohiajaessa: "Ai tuollainen koirankoppi??" Eikä hetkeen innostunut kohteesta lainkaan. Nykyään tyytyväisenä asumme tuossa koirankopissamme :-) Joskus se vaatii vähän aikaa ja sulattelua ja hienovaraista järkiperustelua että _mies_ ymmärtää mikä on se oikea vaihtoehto... Tai sitten ei auta, mutta pidetään peukkuja että pääsette yhteisymmärrykseen!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 8.19 , Blogger Jenni kirjoitti...

Hih :)) Onnea väittelyyn! Eiköhän mieskin kohta pidä siitä talosta, niillä kun vain on luontainen taipumus väittää aina alussa vastaan :))

 
21. huhtikuuta 2010 klo 8.44 , Blogger Lara kirjoitti...

Tiedän tunteen, ollaan etsitty kanssa omaa kotia ja jos tielle sattuu osumaan edes yhtään sellainen joka miellyttää, niin sitten siitä jomman kumman mielestä löytyy aina jotain vikaa :S No ollaan etsitty kanssa asuntoa se kaksi vuotta... Mutta kuullostaa ihanalta, älähän luovuta ja lattioillekin voi aina tehdä jotain ;)

Mun on ihan pakko kysyä, että mistä olet hankkinut nuo ihanat legginssit?? Olen etsinyt juuri tuollaisia, koska farkkuja en niin tykkää pitää ja tuon tyyliset ovat aina juurikin niitä farkkuja!

-Lara

 
21. huhtikuuta 2010 klo 8.45 , Blogger Lara kirjoitti...

Okei, se tietohan löytyikin tuolta kuvan alta... :D

 
21. huhtikuuta 2010 klo 8.59 , Blogger Johanna kirjoitti...

Kiitti ihanat :) Hyvä et joku ymmärtää minua...

Juu Koodinimi Hunter on norjalainen sarja!

Tällä hetkellä en käytä itseruskettavia; nyt on toi aurinko jo antanut väriä :)

mizyena: se on tää aurinko ja kuunon valo! :)

Juu meillä on kiikarissa toinenkin, jota toi Rakas puoliso enemmänkin havittelee. Katon nyt senkin ennenkuin alan täysillä painostamaan tän eilisen ihanuuden ostoon! :)

Kyllä tää tästä..... :)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 8.59 , Blogger Johanna kirjoitti...

Kiitti ihanat :) Hyvä et joku ymmärtää minua...

Juu Koodinimi Hunter on norjalainen sarja!

Tällä hetkellä en käytä itseruskettavia; nyt on toi aurinko jo antanut väriä :)

mizyena: se on tää aurinko ja kuunon valo! :)

Juu meillä on kiikarissa toinenkin, jota toi Rakas puoliso enemmänkin havittelee. Katon nyt senkin ennenkuin alan täysillä painostamaan tän eilisen ihanuuden ostoon! :)

Kyllä tää tästä..... :)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 9.13 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Noi miehet, miehet....
Pidä "pääsi" niin et huomaakaan kun hän alkaa pikku hiljaa osoittaa kiinnostuksen merkkejä taloa kohtaan. Miehet on niin kummallisia. Niiden pitää saada joku ahaa-elämys ensin ja kohta ne esittelee naisen ideaa omanaan. Ja homma on mennyt just niin kuin olet halunnutkin ;) Näin on ainakin meillä käynyt. Miehet "luulevat" välillä että ikäänkuin heidän mielipiteensä olisi jotenkin ylivoimaisen pätevä. Mutta näinhän ei tietenkään ole:) Mukavaa päivän jatkoa,
Malla

 
21. huhtikuuta 2010 klo 10.00 , Blogger Kerttu kirjoitti...

Talo kuulostaa aivan ihanalta! Miehet eivät tunnu ymmärtävän asioita niiden "oikealta kantilta". Itsekin vouhotan miehelleni milloin mistäkin "supertärkeästä" hankkeesta, mutta vastauksena on vain "katsellaan" tai "ehkä" :-P. Norjassa lienee talot olevan hyvissä hinnoissa, ainakin jos Kaakkois-Suomeen vertaa. Meren ranta kuulostaisi kyllä niin hyvältä...

Noi sun legginsit näyttävät todellakin farkuilta! Ja vielä mahdollisimmat ahdistavilta :D, eli ovat varmaan tosi kivat päällä olleessaankin trikoota.

Kala-ateria näyttää tosi herkulliselta :-P.

Kiitos muuten kaulurin ohjeesta, sain viime yönä viimein omani valmiiksi. Neidille 2 v. tein jo yhden :).

terkuin aiemmin anonyyminä lukenut Kirsi itäisestä Suomesta

 
21. huhtikuuta 2010 klo 10.21 , Blogger Wilma kirjoitti...

Siis mä haluun noi legginssit :D Oon ihan hulluna farkkuihin,farkkuleggareihin ja kaikkiin farkku kuosisiin leggareihin :P
Ja tsemppiä talon hankintaan. Toivottavasti miehesi innostuu hetken sulattelun jälkeen tai sitten löydätte vielä ihanemman talon, kenties juuri se talo mikä on toisena kiikarissanne :)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 10.48 , Blogger iisa kirjoitti...

IIK,miten täydellisen kuuloinen talo... varsinkin se valkoinen keittiö ja sisäänrakennettu takka! Tämän sisämaassa asustavan suuri unelma on aina ollut valkoinen talo meren rannalla...

Te olette nyt tottuneet niin huimaavaan merinäköalaan että siitä luopuminen ja sen veroisen löytäminen on varmasti aika haastavaa... uskon kuitenkin että asia ratkeaa niin, että olette lopulta molemmat samaa mieltä ja tyytyväisiä.

Ruoka-annos näyttää ah niin kesäiseltä. Ja itse pyydetty kala on niin parasta. Siihen lisäksi vielä uudet potut. Maustoitko rucolaa jollain öljyllä/kastikkeella? Onhan se rucolaa?

Aurinkoisia kevätpäiviä sinne!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 11.10 , Blogger Ylva kirjoitti...

Ne miehet, ne miehet...

Toivottavasti saat tässä tapauksessa tahtosi läpi ja talo on kohta teidän. ;)

Valtavan herkullisen näköinen kala-annos!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 11.31 , Blogger Anne kirjoitti...

Ihanat leggarit!

Ehkä teille tulee vielä joku kolmas talovaihtoehto, jossa on täydellinen merinäköala ja muutoinkin kaikin puolin täydellinen! :)

Tuo ruoka-annos näyttää ihanalle!
Ja nyt on pakko tunnustaa, etten laita ikinä kalaa ruoaksi... Syytä en kehtaa näin julksesti tunnustaa. ;)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 11.37 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Nuo legginsit on ihanat. Kattelin Sisters Pointin sivulta ja näyttäis että niillä ei ole liikettä Suomessa. Nyyh!
Saako kysyä mitä nuo kyseiset legginsit maksoi??
Jos vaikka lähettäisit sieltä mulle yhdet.=D

t. Ansku

 
21. huhtikuuta 2010 klo 11.42 , Blogger Maria kirjoitti...

Onpa kinkkinen tilanne!! Voin kuvitella miten haluat talon ja toinen ei sit ole yhtään kiinnostunut.. No onneksi on tiedossa toinenkin vaihtoehto, toivottavasti molemmat sitten rakastutte siihen!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 11.45 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Voi että nuo sun ruokaohjeet, joita blogiin silloin tällöin laitat on niiiin parasta <3 <3. On tullu moneen otteeseen sovellettua ja niillä konstein reilu 1-vee pojankloppikin on ruennu kalaa syömään, "namnamnam" vaan kuuluu :D

Erityis kiitos siis tästä! Ja muutenkin kiitokset kaikkinensa hyvän mielen blogista. Mii laik!!

Love, Pampula

 
21. huhtikuuta 2010 klo 12.43 , Blogger Ioanna kirjoitti...

Ihanat legginsit! Ja tsemppiä väittelyyn, ehkä se miehen pää viel siitä kääntyy.. ;) Jos ei käänny niin sit on varmasti vielä jotain parempaa edessä.

 
21. huhtikuuta 2010 klo 13.06 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Noi sun uudet Toryt on AIVAN MIELETTOMAN IHANAT!!! Haluan samanlaiset!!!
T. Lily

 
21. huhtikuuta 2010 klo 13.09 , Blogger Katriina kirjoitti...

Tsemppiä neuvotteluhin!

Pitikin kysyä kun neuvotteluista onkin puhetta että mitä kieltä puhutte miehesi kanssa ja entä mitä lasten kanssa?

Aurinkoista kevätsäättä sinnekin!

T. Katriina

 
21. huhtikuuta 2010 klo 13.28 , Blogger Lotu kirjoitti...

Seurattuani vierestä niin monia tossukkamiehiä, jotka aina hyväksyy mukisematta vaimonsa tai tyttöystävänsä kaikki impulsiiviset päähänpistot, oon ihan fiiliksissä, että puolisosi on edes vähän hangoitellut siellä vastaan :D Eikä tää nyt tarkoita sitä, että sun pitäisi luopua vielä taistelusta tuon unelmatalosi kohdalla :)

Toivottavasti se molempia miellyttävä unelmatalo tulisi pian vastaan, jos tää sun ehdokastalo ei sitten uudeksi kodiksenne valikoidukaan.

Ai niin ja vielä piti sanoa, että toi ruoka-annos näyttää aivan täydelliseltä. Täytyy huomenna hakea torilta kalaa. Höyrytettyä kukkakaalia voi onneksi syödä jo tänään :)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 13.51 , Blogger Bisquits kirjoitti...

Harmi, kun makunne eivät osuneet yhteen! Juuri oman kodin ostaneena on pakko sanoa, että kyseessä on kuitenkin niin suuri asia, että kummankin on tykättävä talosta. Olisi kamalaa, jos toinen joutuu ostamaan kodin vain toisen osapuolen "pakottamana". Meilläkin väännettiin monta kertaa, mutta sitten, kun SE oikea talo osui kohdalle, ei kumpikaan empinyt. Tsemppiä!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 14.00 , Blogger Hipsu kirjoitti...

Ihanat päivän vaatteet ja ruoka. Rakastan kalaruokia, joten kiitos tästä mausteseos/pussi-vinkistä.

Ihanaa päivää! ja tuloksellista väittelyä ♥

 
21. huhtikuuta 2010 klo 14.14 , Blogger Nunt kirjoitti...

Iske siihen ikkunan viereen, josta se merinäköala puuttuu, se inhoamasi laivataulu ja kerro isännälle, että se on siinä ;)

No joo, en ymmärrä kalastajaa ja merta. Omani on upseeri ja meillä on seinillä kuvia lentokoneista. Ja asutaan kentän vieressä. Ehkä kalasta ja meri olisi ollut parempi valinta :D

 
21. huhtikuuta 2010 klo 14.29 , Anonymous se ihan vaan anonyymi kirjoitti...

Onko siellä meren lähellä vapaana tontteja, joihin voisi itse rakentaa? Sittenhän saisi unelmien talon unelmien paikalla :)

Olen kyllä samaa mieltä kun joku aikaisempi kommentoija, että paikka on tosi tärkeä, koska sitä ei voi muuttaa myöhemmin. Sisustuksen taas voi pistää kokonaan uusiksi, jos siltä tuntuu.

 
21. huhtikuuta 2010 klo 16.35 , Anonymous Kristiina kirjoitti...

Onnea neuvotteluihin :) Olisipa hauska nähdä kuvia unelmatalosta!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 17.08 , Blogger Saara kirjoitti...

Toivottavasti puolisokin lämpenis talolle... :)
Ite taisin katsoa juuri samoja leggareita viikonloppuna!! Ne oli niin ihanan tuntuset, mut jätin ne kuiteskin vielä kauppaan.. Nyt mietin, et tarviinko tosiaan ne.. :DD
Ja vitsit miten herkuillisen näköistä ruokaa, täytyisi varmaan kokeilla.. Meillä vaan ei tuo kala tahdo tehdä kauppoja, mutta ehkäpä tuossa muodossa.. :)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 17.11 , Anonymous mariann kirjoitti...

Ei hitsi! Nyt vasta tajusin että sä vaikutat IHAN siltä tyylitellen elleniltä! Hän esiintyi aina kasvottomana, mutta sinun näköseksi aina kuvittelin... Ei kyllä tainnut asua Norjassa? :D Nyt jäi kyllä vaivaamaan, ootko sä se!? :)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 17.50 , Blogger -Sara- kirjoitti...

Kuulehan, nyt jäitä kauniiseen päähäsi :) Olen ihan varma, että löydätte sellaisen, jonka nähdessänne katsotte toisianne ja ilman sanoja tajuatte kumpikin, tämä on Se, The meidän talo.

Ymmärrän täysin, että hinku on kova enkä tietysti voi tietää, kuinka paljon siellä on taloja myynnissä. Kun muutto ei ole (käsittääkseni) akuutti, annahan aikaa. Se oikea tulee ihan varmasti vastaan samoin kuten törmäsitte toisiinne molemmat kaukana kotimaastanne :)

Meillä on talonrakennus menossa eikä olla kiirehditty, ei siis sellaista, että kuoppa kaivettu syyskuussa ja jouluksi uuteen kotiin. Ei, ei, emme kumpikaan halunneet kiirehtiä tämän projektin kanssa, koska se on niin iso juttu. Eikä ainakaan haluttu, että menee suhde karille, kuten harmittavan monilla on käynyt.

Farkkuleggarit ovat muuten tosi muikeat käytössä, ihan jollainlailla keväisen kivat. Minäkin sitten taas jorisen :)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 18.02 , OpenID livinghygge kirjoitti...

Tuota kalaohjetta täytyykin kokeilla, me on tähän saakka aina paistettu vain suoriltaan uunissa tai laitettu keiton sekaan..

Ei sulla sattuis olemaan muita hyviä (ja helppoja) tapoja laittaa kalaa? "Ihan tuosta blogin nimestä arvelisin, että sulta niitä saattais löytyä ;)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 18.35 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Heippa Johanna,

Onnea unelmakodin metsästykseen!

Nuo kengät ovat aivan ihastuttavan ihanat!!
Haluaisin tietää tuleeko shopbopista Suomeen tilatessa muita kuluja (esim.tullia, veroja tms)? Osaako kukaan kertoa?

Kalaohje kuulostaa herkulliselta. Täytyypä pistää testaukseen. NAMI!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 19.26 , Blogger Johanna kirjoitti...

Anonyymi; ei tule :) Paketti tulee kuriirin kanssa kotiovelle ihan muutamassa päivässä :)

 
21. huhtikuuta 2010 klo 19.34 , Blogger Johanna kirjoitti...

Ai niin ja en oo tyylitellen-Ellen :P Jäiköhän muita tähdellisiä kys. vastaamatta? Pahoitteluni niille <3
Katriina; lapsille puhun suomea, mutta kaikille muille norjaa, myös kotona miehen kanssa.

 
21. huhtikuuta 2010 klo 19.54 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hei, väittäisin kyllä että Shopbopista Suomeen tilatessa tilatessa tulee tullimaksu, jos tilaus on yli 45€... Eikös tuo pulju ole Jenkkilässä? Ei se kuriiri sitä maksua peri pakettia tuodessaan, vaan maksulappu voi tulla postistse parin päivän kuluttua. Mulle on käynyt näin.

 
21. huhtikuuta 2010 klo 20.03 , Anonymous Mari kirjoitti...

Anonyymille, joka Sisters pointin vaatteista kirjoitti, tiedoksi, että ainakin Aleksi 13:sta on Sisters pointin vaatteita. Ei varmaan kaikkia, mutta joitakin malleja. Samoin sellaisissa "ketjuihin kuulumattomissa" vaatekaupoissa voi olla.

Muakin kiinnostaa tuo, että osaako Olli suomea? Kuinka kauan olet nyt asunu Norjassa? Ja oletko koko ajan asunut siellä, tai täällä ;), etelässä?
Talo kuulostaa mukavalle, mutta harmi, että se tärkein seikka ei ole kohdallaan. Eikös jossain talonosto-ohjelmassa hoettu, että kaikkeen muuhun voi itse vaikuttaa ja muuttaa mieleisekseen, mutta sijaintiin ei? Location, location, location! :)
Toivottavasti pääsette yhteisymmärrykseen!

Mulla on vaikeuksia saada lohifileen annospalat tasaisesti maustumaan, joten ratkaisin sen leikkaamalla ne annospalat kolmeen osaan (ilman nahkaa) ja leivittämällä jauho+pippuri+suola-seoksella. Tuli mukavan rapeita ja maukkaita "lohitikkuja". Ja paistuu kuumalla pannulla tosi nopeasti.

Mukavaa keväänjatkoa!

 
21. huhtikuuta 2010 klo 21.20 , Blogger Johanna kirjoitti...

Oi ei, no sit odottelen sellasta kivaa kirjettä kotiin :P

 
21. huhtikuuta 2010 klo 21.24 , Blogger Johanna kirjoitti...

Olli osaa ja etenkin ymmärtää suomea hyvin. Olen asustellut täällä nelisen vuotta, samassa paikassa koko ajan.
Harmi vaan kun Asgeirille kelpaavat locationit maksaa yleensä aika reilusti yli sen mitä minua huvittais maksaa ëikä talojen kunto sit oo mitään tohon eiliseen verrattavaa.... :(

 
21. huhtikuuta 2010 klo 22.00 , Blogger Villa Kajava kirjoitti...

Moi Johanna!Täällä sinun blogissasi on tosi kivoja,raikkaita kuvia ja mukava positiivinen vire :).Kylläpä vaikuttaa herkulliselta tämä kala-ohje,seuraavan kerran kun kalaruokaa täytyykin testata tätä.Ja antaa tuon taloasian nyt "rauhassa" muhia mielessä,puntaroi ne positiiviset ja mahd.negatiiviset puolet.On se vaan sen verran iso juttu.Ymmärrän kyllä,kun "kuume" kova ;D.t.Minna

 
21. huhtikuuta 2010 klo 23.02 , Blogger Wilhelmiina kirjoitti...

Talokuume on mukava seurainen mutta harkiten kannattaa kaupat tehdä :)
Niinkuin joku edellä sanoikin että talon kuntoon voi vaikuttaa mutta sijaintiin ei :) Aina uusia seiniä, lattioita yms saa mutta siirrellä sitä ei.
Mukavaa viikkoa teille, meillä jo lämmittää mukavasti ja muutamat istutuksetkin sai pihalle tehtyä. Kunhan vaan vielä ruskettuisi.. :)

 
22. huhtikuuta 2010 klo 10.31 , Blogger Vanda kirjoitti...

Tunnet tunteesi taloasiassa, mulla on koko ajan muuttokuuma, ei haittaa että muutin juuri, korkeintaan kaksi voutta ja etsiskelen taas...
Ja mies ihan samanlainen, ja ei se haittaakaan. onhan se hyvä, että miettii asioita vähän, ja että on toisenkin mielipide varteenotettavana.
Nyt sun tapauksessa voi mies ollakin oikeassa, kun merinäköalaa ei voi jälkikäteen laittaa, mutta remontoida voi muutakin taloa. Ja nyt sitten tää söötti poikamies voikin teillä remontoida merinäköalaisen huonommankuntoisen talon....

 
22. huhtikuuta 2010 klo 13.15 , Blogger Tessa kirjoitti...

Harmi että ette päässeet yhteisymmärrykseen, mutta jos yhtään lohduttaa: Hyvällä paikalla olevaa taloa voi rempata vaikka loppuelämän ja muuttaa sen sellaiseksi kuin haluaa, mutta jos merinäköalan puute alkaisi harmittaa sinuakin jossain vaiheessa, sille asialle ei ole mitään tekemistä.

Itse olen myös näitä location, location, location ihmisiä joten ymmärrän kyllä miehesi tunteen hyvin :).

 
22. huhtikuuta 2010 klo 17.31 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Asunto kyllä kuulosti todella unelmalta. Kuulostellaan mihin ratkaisuihin siellä päästään. ;-)

Ite oon kans kova kalaruuan ystävä ja meillä syödäänkin paljon erilaisia kaloja. Jauhotettuina myös. Tähän asti olen käyttäny ruisjauhoja, mutta vois kokeilla joskus sinun vinkkien mukaan ja varsinkin pussia käyttäen. Ite olen pyöritelly kaloja jauhotetulla lautasella. Pussissa vois toimia paremmin. Joka tapauksessa herkullisen näköinen annos, ois maistunu mulle myös! Mitä oli jälkkäriksi? =D

Terkuin, S

 
22. huhtikuuta 2010 klo 17.53 , Blogger Aino kirjoitti...

en tiedä mistä sun blogiin löysin mutta onneksi löysin! kirjoitat niin ihanasti ja hauskasti:) mun täytyy kokeilla tuota kalafile ohjetta, juuri sopivan yksinkertainen ohje minulle;) Tsemppiä talojahtiin!! varmasti vielä Se Teille täydellinen löytyy:)

 
25. huhtikuuta 2010 klo 13.29 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Moi!
Noita legginsejä oli Lempäälän ideaparkin Aleksi 13:ssa. Tai ainakin näyteikkunassa oli, sisältä en niitä löytänyt, olin muksun kanssa liikenteessä joten en pystynyt kovin hyvin kierteleen.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

Linkit tähän tekstiin:

Luo linkki

<< Etusivu