Asua, ruokaa ja tunnustusta! :)
Kyllä nää yksinhuoltajaviikot kieltämättä aika hulluja on, enkä siis ehkä sanoisi, että helppoja... mutta oman mielenrauhani vuoksi palauttelen tiukoissa paikoissa mieleeni, kuinka pienen hetken lapset ovat näin pieniä ja tarvitsevat minua näin paljon.
Mietin, miten joskus vielä kaipaan näitä sotkuja ja etenkin pikku sotkijoita.
Ja nautin.
Ei tässä mikään kiire oo.
Tänään käytiin lounastamassa näkkäriä, teetä ja appelsiineja isomahaisella Tinalla (LA parin viikon päässä) ja ruokkimassa kaneja, marsuja ja kanoja. Kivaa :) Niiden maatilalle on just hyvän lenkin mittainen matkakin.
Dagens: uusi trikoohuivi tuli eilen postissa Hunkydorylta, liivi Object, paidat H&M, leggarit Cubus ja kengät vaihdettu siskolta, oisko Bronx :)
Kotona syötiin possupihvit hapankaalin kera ja jälkkäriksi ihanaa raparperikiisseliä (Asgeirin suuri herkku, se osti mulle heti raparperiä kiisseliä varten kun jostain vaan löysi!)...
3 raparperiä riittää juuri sopivasti neljään reiluun jälkiruoka-annokseen.
-Raparpereista voi repiä paksuimmat kuoret pois (ei pakko) ja ne leikataan pikkusormen mittaisiin paloihin, jotka heitetään kiehuvaan veteen (noin 3dl -lisäile tarvittaessa).
-Voi lisätä pikkasen perunajauhoja, jos haluaa kiisselistä liisterimäisempää, mutta ei välttämätöntä.
-Sokeria tarvitaan jonkun verran, mulla taisi mennä melkein desi. Lisäile varovasti ja maistele, milloin kiisseli alkaa maistumaan pehmeältä ja menettää terävimmän kirpeytensä.
-Tarjoile lämpimänä tai huoneenlämpöisenä; jäätelön tai kerman kera :)
Mmm!
Yksinhuoltajaviikkoja piristää toki monet muutkin asiat, kuten vaikka ihanalta naanalta saamani tunnustus:
Kiitos <3
Tähän sai valita 7 uutta ehdokasta, joten laitan eteenpäin satojen muiden kauniiden joukosta blogeille:
Macigboxx / Classy & Glamorous / Lilou's Crush / Elämää vaaleanpunaisessa hirsitalossa / My Living / Kaitaliina / Linnean Arkisto Ihana -where are you btw? -Ja kerta kiellon päälle eli ihan pakosti mukaan myös Uusi Kuu.
:)
:)
lähettänyt Johanna @ 16.33
27 kommenttia
27 kommenttia:
Ole hyvä muru. <3
Toi on niin totta, etta noita aikoja pienten lasten kanssa muistelee myohemmin kaiholla. Olihan se joskus tosi rankkaa, mutta silti elaman parasta aikaa.
Ja nyt rupes tekeen mieli raparperikiisselia, en vaan muista nahneeni raparperia kaupassa...pitaakin tsekata ensi kerralla.
Ihanan näkökulman annoit tuosta yh-arjesta.. Sitä on vaan niin väsyny monesti, ettei aina osaa olla onnellinen näistä sotkuista, vaikka sotkijoista olisikin. :) Itekkin oon just nyt kolmen muksun kans täällä reissuleskenä ja nyt vaan huokasin, ku katoin levitettyä pyykkikasaa, auki revittyjä lastensänkyjä ja riemukkaita ipanoita! Enkä siivoa. En. Vasta illalla ku kaikki nukkuu. :) Elämäähän se vaan on ja pitäähän sen näkyä edes jossain! :D Hyvät jatkot sinne ja voi että kun tekis mieli muuttaa Norjaan, ku kattoo noita maisemia.. Ahh! :) NAUTI!
Tosi kivannäköinen toi Hunkydoryn patjaraitahuivi, ja näyttää niiiiiin pehmeältä ja mukavalta... :)
Hassu kysymys, onko toi hylly vai taulukouru tossa sohvan yläpuolella? :) Minkälaisia juttuja pidät siinä? :) Meillä on telkkuhuoneen sohvan päällä kouru, jossa tällä hetkellä kolme espanjalaista uusvanhaa julistetta ja olen etsiskellyt ideoita mitä tohon laittais... ;)
Auringonpaistetta! :)
.erin.
Voi vitsit että ihana huivi! Sulta niitä löytyy! :)
viihtyyko isoveli miten hyvin rattaissa istumassa?
Herkullisen väristä raparperikiisseliä, onpa kiva kun on lähellä maatila missä voi eläimiä käydä katsomassa.
Kiisseli herätteli veden kielelle :) Ihanan näköistä.
Mukavaa torstai-iltaa :)
Huivi on tosi kiva:)) ja nammm, raparperikiisseli ihanaa!!
Helou kaikki <3
Erin: Se on vain se kohta, josta katto lähtee vinosti ylöspäin! :D MEillä kun on tällainen vinokattoinen olohuone :)
Zallaah: Välillä liiankin hyvin ;) On aika raskasta työnnellä molempia, mut tietysti pitkillä matkoilla superjuttu!
Kiitos kaikille, Heiniksestä oli kiva kuulla pitkästä aikaa vai onko mulla vaan mennyt ohisun kommentit? :)
Minä kiitän ja kumarran! Tosin en kumarra kovin syvään, sillä ollaan oltu koko päivä puutarhapuuhissa. Miten voikin olla lapio ja harava niin tehokkaita! :)
Jeeee, kiva että miusta oli kivaa kuulla pitkästä aikaa:))<3 Hih. Olen joo ollut hetken hiljainen (mitä tapahtuu oikeassakin elämässä hyvin harvoin :D), koska inhottava flunssa on vienyt voimia:( Nyt tuntuu, että pikkuhiljaa elämä alkaisi voittaa... Sain jopa yskänlääkettä, jossa on morfiinia<:D
Moi! Satutko muistamaan Cubusin leggareiden mallia? Näyttävät juuri sellaisilta, joita olen etsinyt :)
Terkuin, Piia
Tämä sinun blogisi ja tapasi kirjoittaa arkisista asioista on aivan kertakaikkisen ihana. Itse olen tällä hetkellä aikamoisessa oravanpyörässä opintojen ja haastavan urani kanssa, ja aina välillä kun kerkeän tulla tätä sinun blogiasi lukemaan tuntuu kuin samalla pysähtyisin hengittämään ja rauhoittumaan. Että samalla muistan, että tässähän elämässä on oikeastaan kyse. Siitä, että elää rauhallisesti ja nauttii kaikista arjen iloista, kauniista säästä ja ihanista lapsista. Ihan tavallisista jutuista. Ja suhtautua elämään ja sen asettamiin haasteisiin sillä lailla rauhallisesti ja positiivisesti, niin kuin sinä tunnut tekevän. Ei mitään kauheaa paniikkia, paineita ja ihmeellistä stressiä kaikesta mahdollisesta (kuten itselläni tuntuu usein olevan). Että elämäähän tässä vaan eletään eikä tämä ole mikään ihmeen juoksukilpailu.
Vaikka olen kovin kunnianhimoinen urani suhteen ja pidän sen vauhdista, haaveilen koko ajan siitä, että tapaisin "sen oikean" ja pääsisin rakentamaan pikkuperhettä ja nauttimaan perhe-elämästä. Tässä kommentissa ei varmaan tunnu olevan mitään tolkkua, mutta yritän tässä kovasti sanoa, että kiitos ihanasta blogista - sillä on minulle yllättävän iso merkitys. Ja samanlaisia lukijoita on varmaan paljon. Tänne on aina ihana tulla pysähtymään työkiireiden keskellä ja katsella ihania kuvia keväisestä luonnosta ja vetää henkeä. Ja muistaa mitkä asiat omassa elämässä ovatkin oikeastaan ihan mukavasti, ja että ulkonahan näyttää olevan kaunis sää.
Ihanaa kevättä sinne Norjaan! Nauttikaa auringosta!
Nam raparperikiisseli! Vielä saa hetken odottaa ennen kuin sitä meillä saa....Meidän Aino, pian 3v kutsui sitä viime kesänä reperi-kiisseliksi ;)
Mä laitan kiisseliin vielä ripauksen kanelia! Sopii tosi hyvin varsinkin jos vaniljakastiketta laittaa mukaan!
Kiitos tunnustuksesta, saman voisin heti antaa sulle ihanasta blogista <3
Hullua, olen oikeastaan aina inhonnut raparperikiisseliä, kunnes sitten viime kesänä jostain syystä ihastuin siihen. Tais viedä 27 vuotta ennen kuin mun makuaisti oppi pitämään muistakin kuin oikein makeista ruuista :D Nyt sitten alkoi heti tehdä mieli kiisseliä, kun näin ton kuvan.
Voi kun kevät etenisi vauhdilla, että saisin mökin kasvimaalta raparperia ja pääsisi tekemään kiisseliä!
Vitsi kun toi talja on aina vaan niin komeen näköinen:) Olen jo hetken jos toisenkin harkinnut meille matoksi kans taljaa...minkälaisia kokemuksia sulla on tuosta?
Ja lapset, juu-u, samaa toistelen itselleni, just tämä pienin 2-v kömpi tähän sykkyyn unisena, siskon laitoin 8 kouluun, ja isoveli koitetaan saada sängystä ylös:)
Oikein ihanaa torstaita sinne!
Yksinhuoltajana täälläkin väliaikaisesti ollaan indeed... Ja ei sentään juu ihan helpoimmasta päästä, ei. Varsinkin tuo pieni on kovassa konttausiässä ja ylettyy sen lisäksi kaikille pöydille, ja ellei ylety, niin nousee varpailleen ja kurkottelee. Kaapit sisältöineen saavat kyytiä koko ajan. Yöt heräillään tehokkaasti sitten. Isompi uhmaa ja testaa tuhat kertaa päivässä, huoh... Ei auta kuin ajatella, että niin katoavaista on tämäkin aika, ja kyllähän sitä niin monen monta kertaa päivässä ajattelee että miten superihanaa tämä kuitenkin on (kunnes esikko kiljuu seuraavan kerran kurkku suorana "tyhmä äiti, muutan pois kotoa" jne.)=) Toi huivi oli ihana, just mahtavat värit!
Kiitos ja niiaus tunnustuksesta! Ilahdutti kovasti kiireisen viikon keskellä :)
Päivän asu kuvasi ovat ihania ja inspiroivia, tosi kiva että jatkat niitä edelleen.
Mukavaa viikonloppua!
Hei Johanna,
Yritin äsken jättää tänne kommenttia mutta se näytti kadonneen jonnekin. Toivottavasti ei tule nyt kahteen kertaan.
Haluaisin tietää oletko edelleen, nyt muutaman kuukauden käytön jälkeen, tyytyväinen Kozy Carrieriin. Mietin itsekin sen tilaamista. Esikoiselle ostettu kantoliina jäi täysin käyttämättä, mutta jospa tuo Kozy Carrier olisi mun juttu.
Kiitos ihanasta blogista. Olen ihan koukussa!
Heippa pitkästä aikaa.:)
Voi hitsit raparperia. Nam, mistähän sitä saisi. Pihalla rohkeimmat raparperit jo ovat työntyneet mullasta läpi, mutta vie kyllä vielä aikaa ennen, kun niistä kiisseleitä keitellään.
Kiva huivi ja asu.:)
Tiedän niin tuon "yh"-äidin elämän, kun oma mies on yrittäjä ja karkeasti sanottuna joka toinen viikko on reissussa. Rankkaa, mutta kasvattavaa on ollut. Lapset on tosiaan vaan niin pienen aikaa pieniä, että nauttia pitää. Nauttinut olenkin. Ihania ovat.:) Meidän molemmat lapset on syntyneet näin keväällä ja huomaan, että vauvakuumehan täällä alkaa taas vaivaamaan. Kun nuo lapset ovat jo mukamas niin isoja. (3 ja 5v)
Kivaa ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua.
Stina
Todellakin, lapset kasvaa nopeasti. Aika kulunut fraasi mutta niin totta. Vielä "äsken" musta tuntui välillä, että koko ajan jompikumpi menee nukkumaan, herää tai syö. Kellon kanssa mentiin välillä kilpaa, että jossain välissä saisi jotain kotihommiakin tehtyä. Nyt lapset täyttää jo 7 ja 9! Koulureppu lentää ovesta ja heti ollaan menossa "sen ja sen luo" :D
Mulle ystävät ovat olleet aina todella tärkeitä ja oli aivan ihanaa, että moni ystävistä oli samaan aikaan mammalomalla. Mikäs sen mukavempaa kuin päästää lapset leikkimään, laittaa ruokaa yhdessä ja jutella mukavia. Oon käsittänyt, että sulla on siellä vähän sama tilanne?
Hyvää vkonloppua!
Se on tosi hyvä että ulkoilet paljon ja sillälailla ne päivät meneekin melko huomaamattomasti eteenpäin.
Aiemmin entisessä elämässä mun ex-mies teki paljon työreissuja ja olin viikkokaupalla yksin pienten lasten kanssa kotona mutta se oli oikeestaan vaan kivaa sillä mulla oli silloin myös paljon saman ikäisten lasten äitejä kavereina...päivät menivät muiden kanssa leikkipuistoja ja kahviloita kierrellessä.
Nyt pojat on isoja ja mulla on kaks pientä tyttöä joiden kanssa ollaan kolmistaan iltamyöhään...onneksi mulla on täällä myös ystäviä joilla on lapsia ja kalenteri buukattu täyteen...ei ole millään ehtinyt joka päivä koneen ääreen lukemaan blogeja mutta silloin kun ehtii niin on aina kiva vierailla täällä:)
oot kaunis!
Piia: Noup, ikävä kyllä :(
Parisienne: Voi kiitos ihanasta kommentista. Aina yhtä ihanaa kuulla kun joku saa tästä jotain irti ja etenkin niin eri elämäntilanteessa ovat hienot uranaisetkin hih ;)
Anu: Taljasta vain myönteista sanottavaa, ei toki kauhean vaaralliselle (=likaantuvalle) paikalle kannata laittaa ja jos jotain likaa tulee niin putsattava heti. Mut ihanahan se on :)
ANonyymi: Pakko sanoa, että Cozy on paras mun kokeilemistani kantoliinoista. Helppo käyttää -ja viela kiva käyttää kun on niin siisti (siis hyvännäköinen) :D
Elastinen se ei oo, mutta toisaalta tukevampi, ei pääse valumaan kuten elastiset.
Sanna: Juu mulla on monta tosi hyvää kaveria täällä vauvojen kanssa, ne onkin ollut ihan ehto tässä arjessa jaksamiselle :)
White lily: Ihanaa kuulla sinustakin aina välillä, kivaa kun käyt kiireiden keskeltä <3 Arki uudessa kotimaassa on näemmä hyvin lähtenyt käyntiin! :)
Muffinya: :) Kiitos <3
Hei Johanna!
Kiitos resepti. Raparperikeittoa tuli erittäin maukasta!
Kiitos!Se sai minut: http://nadinspb.blogspot.com/2010/06/blog-post_05.html
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu