Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Avioerotalo

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Avioerotalo

Tiedän, että te ootte ollut tosi ihanasti mukana mun talohaaveissa ja monia varmaan kiinostaa missä mennään.
Moni muistaa varmasti myös mun dreamhouseni Avioerotalon, josta paljon olen puhunut -ja jota me ollaan muuten jo kahdesti käyty katsomassa.
Mun painostuksen johdosta.
Aihe on ollut kuuma kotona nyt monta viikkoa.
Talo on ehtinyt tulla virallisesti markkinoille.
Me ollaan tultu keskustelujemme päähän.
En halua kävellä enää yhtäkään kertaa sen ohi ja miettiä minkälainen perhe sen sai.

Keskustassa, metsän ja lammen reunalla 1000 neliön omalla tontilla.
Terassilta (ja etenkin yläkerrasta) näkee jopa siintävän horisontin -eli meren, jos tietää sen olevan meri ;)

Eteinen, kivilattia ja lattialämmitys.

Olo- ja ruokailuhuoneesta terassille (miettikää jotkut ohuet hulmuavat verhopituudet tohon väleihin) ...

Avoin keittiö samassa tilassa

takkoineen ja kahvikoneineen.

Makuuhuoneissa on samaa leveää tammiparkettia; se on vain maalattu valkoiseksi.

Ja yläkerran kylppäriin sais kylpyammeen.
(Kuvat kiinteistövälittäjän sivuilta.)

Now, that's what I didn't get.
Yritän lohduttautua, et ois se vähän liian hieno ollutkin. Me halutaan jotain vanhanaikaisempaa. Ja kodikkaampaa. Onhan toi vähän kolkko. Joopa. Huoh.


Ps. Hyvää äitienpäivää kaikille Suomeen <3
(Täällä vietetään helmikuussa.)

Tunnisteet:

48 kommenttia:

9. toukokuuta 2010 klo 13.58 , Blogger Uuden Kuun Emilia kirjoitti...

Ouh! Olis kyllä minulle kelvannut :D

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.01 , Blogger Emma kirjoitti...

Wau, täydellisyyttä hipova asunto. Olen kyllä aivan varma, että löydätte vielä jotain just teille sopivaa :)!

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.02 , Blogger Upsider kirjoitti...

WOOOW, mikä ihq "kämppä" nam! :)
mihin se teijän juttu sitten tyssäs? :/

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.08 , Blogger Hipsu kirjoitti...

Aivan mahtava uusi koti. Täytyy nyt vissiin vaan aatella, että se oli joku epäonnen pesä, teitä varten on se onnen pesä sitten jossain muualla, joku vielä paljon parempi :). Vaikka vaikeaa se aivan varmasti on, kun on jotain noin hienoa nähnyt, siihen ihastunut ja sitä käynyt parikin kertaa katsomassa.
Ehkä joku samantapainen meren rannan tuntumasta, joku missä ei oo erottu :).

Hyvää äitienpäivää!!
Vai vietetäänkö sitä siellä tänään?
Jos ei niin sovitaan, että joka päivä on äitienpäivä :)

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.15 , Blogger Johanna kirjoitti...

Kiitos... <3
Upsider; mies on niin vastaan. Talo on liian persoonaton, naapurissa rivitalo, josta näkee liian hyvin meidän pihalle, liian huono näköala jne :(
Hipsu, täällä vietetään äitenpäivä helmikuussa, lisäsin sen tekstiinkin :) Kiitos, kyllä kai me vielä joskus joku löydetään :)

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.20 , Blogger Outi kirjoitti...

Wow! Olipas upea talo! Toki jos näköala on huono, niin se on niitä asioita joille ei pysty tekemään mitään.
Pidetään peukkuja, että teille löytyy pian sitten juuri se omanlainen ihana talo :)

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.24 , Blogger .erin. kirjoitti...

OooOOoooOOooOh! IHANA! Mutta tosiaan, asuntoja voi aina rempata ja laittaa mieleiseksi, mutta sijaintia tai naapurin talon paikkaa onkin sitten jo vähän hankalampi mennä muuttamaan... Teidän nykyisestä kodista on niin kauniit näköalat merelle, että ymmärrän kyllä, ettette/miehesi ei halua siitä ihan heti luopua... Mutta silti on tuo avioerotalo vaan namu! :) Kiva kun pistit siitä kuvia! :)

Äitienpäiväterveiset! <3

.erin.

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.28 , Blogger Niina K kirjoitti...

Melko hulppea, mutta lohduttaudu sillä, että ehkä eteenne tulee vielä jotain parempaa joka on se "ei tarvi vääntää yhtään" paikka!! :)

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.34 , Blogger Pampuliina kirjoitti...

Upea!!!!

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.48 , Blogger Vera A. kirjoitti...

Älä lannistu, vaan luota kohtaloon! Itse ajattelen, että on tärkeää, että kodissa on myös hyvä energiapiiri pelkän ulkoisen kauneuden lisäksi: tuo talo näytti noiden kuvien perusteella kieltämättä hiukan "kylmältä", ettei vain jotenkin edellisten asukkaiden päätyminen avioeroon olisi manannut taloon negatiivista energiaa...?
Sinä vaikutat lämpimältä ihmiseltä ja uskon, että löydätte vielä talon, johon rakastutte kumpikin ja vietätte siellä onnellisina koko loppuelämänne ;) Varsinkin kun sinun taidoillasi et edes tarvitse noin hulppeita puitteita vaan saat taatusti jostain hiomattomasta timantista esiin Afrikan tähden!!! Itselleni tuottikin enemmän tyydytystä nykyisen kakkosasuntomme remontointi kuin täysin valmis ykkösasunto, joka vaikutta vielä hiukan kalsealtakin, kun en ole päässyt siellä sen kummemmin "hulluttelemaan". Kyllä se oikea helmi vielä sieltä simpukoiden seasta löytyy, tsemppiä siihen saakka.

 
9. toukokuuta 2010 klo 14.53 , Blogger Kenza kirjoitti...

Mieletön! Uskon että harmittaa, mutta toivottovasti löydätte jotain vielä parempaa, sellaista joka on teille molemmille täydellinen!

 
9. toukokuuta 2010 klo 15.05 , Blogger Marja kirjoitti...

O-ou, tuo olisi aivan minun makuuni... nuo ikkunat, valoisuus, keittiö ja ennenkaikkea eteinen portaineen kolahtaa täysillä. Mutta toisaalta, kuten moni muukin on sanonut, talon kyllä remppaa mutta sijainti on mikä on. Eli siinä mielessä ehkä tuo ei ollut teille tarkoitettu.. varsinkin jos haluatte vanhanaikaisempaa. Kyllä se teidän talo vielä löytyy!! Mutta nämä kuvat mä tallennan... JOS joskus vielä rakentaisi / muuttaisi / remppaisi...

äitienpäiväterkuin,
Marja

 
9. toukokuuta 2010 klo 15.13 , Blogger Nanna kirjoitti...

Kuola vaan valuu kun tuota ihailee! :)

 
9. toukokuuta 2010 klo 15.23 , Blogger Päivi J. kirjoitti...

Kertakaikkiaan ihana! Kiva sitten nähdä minkälaiseen ihanuuteen lopulta päädytte!

 
9. toukokuuta 2010 klo 15.53 , Blogger Mirtzi kirjoitti...

Kaunis kyllä tuo talo, MUTTA itse uskon, että kun jokin ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu...ja todennäköisesti vielä parempi:) Ja ehkäpä vielä sillä merinäköalallakin!:):)

Mutta, tiedän, tuskallista luopua jostain mistä on haaveillut. Sellaisia kompromissintekoja nämä liitot vaativat;)

Pidän peukkuja, että löydätte teille molemmille sopivan ihanan talon vielä joku päivä!:)

 
9. toukokuuta 2010 klo 15.55 , Blogger Sissi kirjoitti...

Auts, en kyl minäkään haluais miettiä kuka ton ihanuuden saa. Toivottavasti löydätte vielä ihanamman!

 
9. toukokuuta 2010 klo 16.04 , Blogger Bunny kirjoitti...

Ensimmäisenä pistää silmään keittiön aivan liian pieni ikkuna pesualtaan yläpuolella. Tiskaaminen on niin tylsää puuhaa että jos on ikkunaa niin sen pitää olla sitten iso että näkee ulos. Toisaalta ikkunoita ei sitten ole säästelty naapureihin päin mikä on vähän outoa ellei näköala muuten ole kummoinen. Meren puuttuminen on kuitenkin se suurin puutos. Vanhaa ja vanhanaikaisuutta en näe itseisarvona, se on tietysti usein hurmaavan näköistä mutta toisaalta vanhassa talossa voi olla paljon harmia joita ei uudessa ole. Ennemmin kuin uusi tai vanha kiinnittäisin huomiota siihen miten talo on rakennettu, materiaalit ja miten sitä on pidetty. Myös se onko talo viihtyisiä riippuu paljon siitä miten ajatuksella se on suunniteltu ja toteutettu. Valitettavan usein taloja rakentavat miehet joilla on hieman yksioikoinen näkemys mikä on asumismukavuutta. En välttämättä niinkään kylmänä näkisi tätä taloa, kyllä tuosta varmaan kodin saisi mutta se on hieman keskinkertainen jollain tavalla, näköalojen ja ikkunoiden puolesta, sijainti. Kylppärikin on kohtuullisen perustylsä. Tulee mieleen että tämä ei ole ollut koti, se on ollut lavaste 'täydelliselle elämälle' (joka ei sitten ollutkaan täydellistä).

 
9. toukokuuta 2010 klo 16.06 , Blogger heinis kirjoitti...

Voi että - teillä on kyllä niin kovat kriteerit, ettette löytäisi taloa Suomesta ikipäivänä! :) Mutta ymmärrän, että onkin - elättehän tosi upealla seudulla<3 Onko teillä tällä hetkellä nyt mitään kiikarissa, mitään varteenotettavaa?

 
9. toukokuuta 2010 klo 16.11 , Blogger Ulla-Kristiina kirjoitti...

Löysin ihanaan blogiisi ja kirjauduin heti lukijaksi, että löydän toistekin.

Hieno talo minun silmääni. Valoisa ja vaaleita pintoja.
Tätä taloa ei ollut tarkoitettu teille, uusi löytyy ja on parempi.

Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!!

 
9. toukokuuta 2010 klo 16.27 , Blogger Hanna kirjoitti...

Wow, mikä talo! Kyllä olisi tosiaan kelvannut minullekin. Upeita kuvia, näistä saa itsellekin hyviä ideoita :)

Teille on jotain parempaa tulossa! Minullekin sanottiin näin enkä uskonut kun yksi ihanan meni sivu suun ja näin on tosiaan käynyt :)

 
9. toukokuuta 2010 klo 16.37 , Blogger Johanna kirjoitti...

Kiitos taas kaikille <3

Bunny: Tiskialtaalla tuskin tulee vietettyä paljon aikaa, kun astianpesukonekin on ;) Kaikki keittölaitteet valkoisten ovien takana :) Ja isot ikkunat ei niinkään naapureihin päin, vaan sinne, missä eniten omaa pihaa eli avaruutta on eli mun mielestä ihan ok/järkevästi.

Mutta kiitos, kyllä se varmaan tulee vielä... on tässä nytkin jotain pieniä orastavia mahdollisuksia parin talon suhteen, mutta kun kaikki tuppaa olemaan niin kallista. :S Juurikin se merinäköala tekee täällä ihan törkeän lisän.

 
9. toukokuuta 2010 klo 16.48 , Blogger nanna kirjoitti...

Aika perfecto! Mutta leikitään, että sillä talolla on avioerokarma ja olette paljon onnellisempia, jos ette muuta sinne ;)

Ja hei saavutetuista eduista, kuten merinäköala, ei kannata tinkiä!

 
9. toukokuuta 2010 klo 17.31 , Blogger marge kirjoitti...

Voi ei!

Tunnistan tuon tunteen. Ihan kökköö.

Ei auta muu kuin luottaa siihen, että joku parempi, ihanampai, sykähdyttävämpi tulee kohdalle.

Siihen voi mennä aikaa jonkun verran, mutta kyllä se tulee.

Elän samaa tilannetta. Unelmaa odotellessa.


Mukavaa alkavaa viikkoa!

Mari

 
9. toukokuuta 2010 klo 17.34 , Blogger Merja kirjoitti...

En halua kuulostaa ikävältä, mutta tässä taidan olla kyllä miehesi puolella. Talo on hieno mutta persoonaton. Juu, vähän kolkko.

Mutta itse tykkäänkin vanhasta jossa näkyy ikä. Sellaisesta kodikkaasta vanhasta.

 
9. toukokuuta 2010 klo 17.37 , Blogger cloé kirjoitti...

Voi vitsi onpa ihana talo! Tulee vähän mieleen Hampton talot Jenkkilässä...
Varmasti teille vielä löytyy se oma koti, täydellisempi talo kuin tämä! (:

 
9. toukokuuta 2010 klo 17.44 , Blogger Karolina kirjoitti...

Oikein hyvää Äitienpäivää! :))

Ihan suu loksahti kun katselin näitä kuvia! Aivan ihana talo!

Mutta, varmasti teille löytyy vielä ihanampi! Tsemppiä etsimiseen! :)))

 
9. toukokuuta 2010 klo 18.13 , Blogger Pinja kirjoitti...

Meillä oli ihan sama tilanne puolitoista vuotta!! Mies hankas vastaan kaikkia mistä minä innostuin. Olin jo luovuttamassa kunnes kävelimme sisään asuntoon josta molemmat ajattelimme tämä se on, ja saimme sen.

Jälkeenpäin kaikki mistä minä olin innostunut aikaisemmin olisivat olleet virheostoksia ( tullut remontteja mistä ei silloin ollut tietoa.. yms)Joten sanonta mitä minulle tuon puolitoista vuotta hoettiin - kyllä sen sitten tietää kun se oikea tulee vastaan- piti paikkansa. vaikkakin näin punaista aina kun joku sen minulle sanoi.

Onnea etsintöihin.

 
9. toukokuuta 2010 klo 18.50 , Blogger Ruuturouva kirjoitti...

Teillä on nyt hienommat maisemat, eikä huonompaan näkymään kannata vaihtaa!

 
9. toukokuuta 2010 klo 18.58 , Blogger Kirsikka_81 kirjoitti...

Saattaisivat mennä Suomessakin talot paremmin kaupaksi jos otettaisiin noin hienoja kuvia kuin siellä teillä Norjassa. Suomalaiset kodit kuvataan siinä arkiasussa, joka paikka täynnä rojua, kaikki paikat rempallaan ja kuvat ovat aina, ihan aina, tosi pimeitä. Kyllä mieluummin tuollaisia kuvia katselisin taloa etsiessäni!

 
9. toukokuuta 2010 klo 19.28 , Blogger Sara kirjoitti...

Voi herranjumala - tää ei varmaan helpota sun oloas yhtään, mutta aivan UPEA talo!!

 
9. toukokuuta 2010 klo 19.31 , Blogger Annakaisa kirjoitti...

Uudeksi taloksi kaunis ulkoa ja sisältä myös, mutta aika persoonaton. Vanhoissa taloissa on enmmän lämpöä ja henkeä, mitä uusiin taloihin ei saa tekemälläkään. Ihanne tilanne on löytää vanha perushyväkuntoinen talo, jonka voi laittaa juuri omanlaisekseen säilyttäen mahdollisimman paljon kuitenkin alkuperäistä. Kauheinta on kun jotkut ostavat vanhoja taloja, repivät pois kaiken alkuperäisen ja laittavat tilalle uutta pintaa. Parempi ja kauniimpi talo tulee varmasti vastaan ja sen kyllä tuntee heti kun talo on se oikea. uin

 
9. toukokuuta 2010 klo 19.54 , Blogger heidi kirjoitti...

Taloa parhaiten kuvaava sana: upea! mutta omaanmakuuni turhan pramea, liian siloiteltu, liian kaunis jopa :) Uskon myös että oikeempi vaihtoehto tulee vielä kohdallenne ja sellainen missä on kunnon merinäköala, jos sellainen on mahdollista saada, niin sehän on ehdottomasti saatava ;)

Onnea talonmetsästykseen!!!

 
9. toukokuuta 2010 klo 19.56 , Blogger TrulyMadlyDeeply kirjoitti...

Vau mikä ihana talo, jotain tuon tapaista kun itsekin löytäisi joskus niin olisin erittäin onnellinen. Toivottavasti tekin löydätte sen juuri teille tarkoitetun talon ja kodin :) Olen jo jonkin aikaa lukenut blogiasi ja tykästynyt todella paljon. Tosi kivasti kirjoitat asioista.

Norja on muuten aivan ihana maa <3
*Drammen*

 
9. toukokuuta 2010 klo 19.57 , Blogger Johanna kirjoitti...

Kiitos kaikille, arvatkaa mitä... minua ei harmita enää oikeastaan yhtään! Kyllä se oikea sieltä vielä tulee! Että kiitos siis lohduttavista jutuistanne <3

 
9. toukokuuta 2010 klo 21.11 , Blogger COCO kirjoitti...

Tsemppia asunnon etsintään! Tuo koti on tosin kovin minun tyyliseni, tykkään kolkoista. :) Mä laitoin sulle haasteen blogiini, "päivä/arki kanssani". :)

Terkkuja!

 
9. toukokuuta 2010 klo 22.56 , Blogger Pipari kirjoitti...

Aivan upea, tollanen olis myös mun dream house. :) Yllättävän paljon Ikea juttuja bongasin tuolta :o

 
10. toukokuuta 2010 klo 7.06 , Blogger lankarulla kirjoitti...

Voih, tuo olis ollut lähestulkoon täydellinen (minun makuuni), ehkä hieman liikaa valkoista, mutta muuten!

t. Lellu/Lankarulla

 
10. toukokuuta 2010 klo 7.08 , Blogger susse kirjoitti...

Upea talo!! On se sun miehesi aika kovapää. ;D Kyllä tuo minunkin mielestäni paljon kauniimpi on kuin teidän ainakin kuvistasi melko pikkaraiselta näyttävä ullakkohuoneistonne, mutta toisaalta kaikkea muuta melkein talossa voi muuttaa paitsi sijaintia että se pointti tietysti painaa melkoisesti. :D Onnea sydämenne kodin etsintään.

 
10. toukokuuta 2010 klo 10.19 , Blogger Viivu kirjoitti...

*huokaisee syvään* Täällä kans yks miehen tapainen jarruttaa ihan joka talon kohdalla, ja mulla meinaa välillä usko loppua!

Tosin meille etsitään paljon pienempää, halvempaa ja "tavallisempaa" :D Ei tollasiin Suomessa ainakaan tavan kuolevaisella olis varaa :)

Mutta kauniilta näyttää! Tänään täälläkin mennään taas yhteen asuntoesittelyyn... nyt kun sais miehen taas psyykattua ennen sitä.

 
10. toukokuuta 2010 klo 11.52 , Blogger Upsider kirjoitti...

Saako udella, että missä sfääreissä tollasen talon hinta liikkuu? :)

 
10. toukokuuta 2010 klo 12.32 , Blogger eilen tänään huomenna kirjoitti...

Taidan olla miehesi kanssa samalla aallonpituudella tässä.

Mulle tuli sellainen olo, että en osaisi olla tuossa talossa. Kaikki on liian isoa ja kiiltävää, seinät suorassa. Noin täsmällisessä ja nuhteettomassa ympäristössä minulle tulisi nukkavieru olo. Ja vielä sekin, että pullistelee yksinään tuossa laakealla aakealla nurmella, ilman yhtään jukevää suurta tammea suojanaan. Uskon että löydätte jotain kotoisempaa.

 
10. toukokuuta 2010 klo 12.33 , Blogger Bunny kirjoitti...

Vähän yli puoli miljoonaa euroa näyttäisi olevan aloitushinta? Eli siihen hintaan minusta on kyllä lupa odottaa että olohuoneen näköala aukeaa naapurin takapihalle tai että talossa on jotain spesiaalia ja ratkaisut ovat loppuun saakka mietittyjä. Esim. takan paikka on omituinen ja keittiö on ahtaan oloinen nurkkaus. Valkoisilla kalusteilla ja maalilla saa kyllä kivan pintasilauksen mutta toimivuutta ja talon henkeä rakentamaan se ei vielä riitä.
Toki eihän tuo mikään ruma talo ole, mutta jonkinlainen kompromissi kuitenkin ehkä.

 
10. toukokuuta 2010 klo 12.34 , Blogger Bunny kirjoitti...

nojoo, siis tietenkin niin että tuohon hintaan minusta pitää näköalan olla muutakin kuin naapurin takapihalle....:)

 
10. toukokuuta 2010 klo 12.43 , Blogger Tindiska kirjoitti...

Hellou Kalastajan vaimo ja hatunnosto blogillesi! Loistavia reseptejä, erinomaisen hauskoja neuleohjeita - ja mukavan itseironinen kirjoitustyyli:)

 
10. toukokuuta 2010 klo 13.19 , Blogger Olivia kirjoitti...

Hei ja myöhästynyttä hyvää äitienpäivää : )

Minusta tämä talo on kaunis ulkoa, mutta muutoin hiukan kylmä ja persoonaton. Löydätte kyllä enemmän omannäköisen, kaikki menee niinkuin on tarkoitettu : ) Hyvää alkavaa viikkoa : )

t. Joanna

 
10. toukokuuta 2010 klo 13.30 , Blogger Kasimir Kaarna kirjoitti...

No kyllä mä ymmärrän miestä. Vaikka olihan toi upea. Muutaman kerran osoitetta vaihtaneena sanon aina vaimolle että kyllä niitä uusia tulee (ja oikealla hinnalla).... ja aina on tullut. Vaikka olenkin enemmän asunto- kuin taloihminen. Kun on tarpeeksi kiveä ympärillä niin tuntuu paljon paremmalta... ;) Mutta olihan toi aika iso. Eksyisin varmaan tuonne, kun nykyinenkin tuntuu niin valtavalta...

 
12. toukokuuta 2010 klo 6.59 , Blogger Hoo kirjoitti...

Olen niiiin samoilla linjoilla Bunnyn kanssa.

Kun katsoo olohuonetta, joka puolella näkyy muita taloja isoista ikkunoista. Mitä virkaa on isoilla ikkunoilla, jos ne on pakko peittää?!

Sieluni silmin kuvittelen ikkunat, joista aukeaa aavaa merta tai mitä tahansa luontoa.

Se on luksusta!

 
19. toukokuuta 2010 klo 17.39 , Blogger tiltumaria kirjoitti...

UNELMIEN KOTI!! tosin mua pelottais asua noin isossa talossa! mutta ihana on, harmi jossette osta!
xxx

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

Linkit tähän tekstiin:

Luo linkki

<< Etusivu