Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Kalastajan vaimo

maanantai 30. elokuuta 2010

Lattialla


Eteenpäin sanoi mummo lumessa (sanonta ei kyllä oikein sovi Ainoon; se luistelee kovasti tehokasta vauhtia pitkin lattioita) eli keskiviikkona 1.9. mun virallinen blogiosoite on


Huomenna tiistaina ne taitavammat tekee siirtoa enkä pääse postailemaan, joten ilmoittelen jo nyt tuota uutta osoitetta kaipaaville. Vaikka kyllä tänne tosiaan pääsee ihan samalla osoitteella ja tavalla kuin ennenkin, no worries.
Niin ja kommentoidakaan ei kannata tiistaina! En tiedä mihin ne päätyy :D

Mamma lattialla

Päivä alkoi tänään zumballa, ihan älykivaa!
Myös oma viikkotunti alkaa tällä viikolla ja suunnitelma oiskin nyt yks oma viikkotunti ja yks zumba viikossa. Ja asiaankuuluvat tyttöjen lounaat jumppien jälkeen :P
Tällaiseksi mukavuusliikkujaksi ei entinen himoliikkuja ois uskonut hyvillä mielen alentuvansa, hih.

Mikäs ihmeen nenä tässä pipossa on, kai se lähtee edes irti?



C U keskiviikkona,
Indiedaysissa! :)

Tunnisteet:

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Sprekinger!

= Reipastelijat
Tänään ollaan sit oltu vimpon päälle reippaita!
Minä, lapset ja ystäväperhe.
Lähdetty heti aamupuuron jälkeen rantaan, josta ajeltiin venekyydillä läheiseen saareen.
Siellä kun järjestettiin taas jokavuotinen marsj, eli saaren ympärivaellus suunnistuksen muodossa. Viitisen kilometriä hyvin vaihtelevaa metsämaastoa.

Ekalla rastilla!

Meidän pienet kolmivuotiaat. Ne oli muuten viime vuonna pienet kaksivuotiaat, jotka nukahti parin kilometrin kohdalla. Me äidit sitten kannettiin mussukat maaliin aivan hikisinä. Olin vieläpä raskaana viime vuonna tähän aikaan ja muistan, että matka tuntui tuskaisen pitkältä.

En nyt kyllä tarkemmin ajateltuna tiedä oliko se tänä vuonna paljon kevyempi; Aino edessä ja reppu (vaippoja, kamera, vettä ja ruokaa..) selässä. Tässä Aino on juuri herännyt ja kantoliina löystynyt sen nukkuessa. Pysähdyttiin siis kiristelemään liinaa ylös.

No niin, tässä on näkyvinään miten kamalan jyrkkä nousu taaksemme jäi, mutta eihän näistä korkeuseroista saa yhtään selvää, höh.

Näköaloista voitte kuitenkin jotain kuvitella!
Että korkeellakin oltiin.

Voi juku se oli mahtavaa.
Miksei me lenkkeillä täällä useamminkin?

Pian taas alaspäin...

...ja laakealle niitylle.

Maali häämöttää!

Lopuksi istuskeltiin vihreällä nurmikolla, grillattiin makkaraa.
Juotiin termoskahvia muovimukeista.
Joku trubaduuri soitti ja lauloi, kitaralla ja huuliharpulla.
Lapset leikkivät ja juoksivat.
Aurinko paistoi.

:)

Tunnisteet: ,

lauantai 28. elokuuta 2010

Mustaa takapihalla

Mulla harvoin on näin kokomustaa asua, vaikka tykkäänkin sen olevan kovasti tyylikästä. On vaan paljon muuta, josta tykkään vielä enemmän.

Tässä näkyy muuten meidän takapihan sisäänkäyntiä, joka varmaan voisi olla ihan minimaalisessa käytössä. Nyt siitä kuitenkin tulee ovi saunan pukuhuoneeseen, joten näillä portailla voi aina käydä haukkaamassa ilmaa löylyjen välissä :) Ihanan suojassa. Täytyy varmaan kehitellä jotain tyynyjä pehmusteeksi niin voi istua ulkosalla kauemminkin! :)))

Raput takapihalle, ilta-aurinkoon.

Me ollaan kovasti lasten kanssa oltu suunnittelemassa kaikkia juttuja tänään :) 
Oi tästä tulee niin kivaa kamut!

Bonuskuva:
En ole tosiaan ainoa, joka on uudesta innoissaan. Olli lakaisee joka kerta talon edustan heti alkaijaisiksi kun päästään paikalle! Huomatkaa tyylirillit ja toisessa kädessä paitaan mätsäävä muoviauto :))
Olli osaa.
<3

perjantai 27. elokuuta 2010

Toivottu tilanne

Tänään soitti mies mun ollessa ihan toivottomassa tilanteessa lasten kanssa kaukana kotoa, vesisateessa ja nälkäisenä. Bussipysäkille menossa ilman minkäänlaista haisuakaan siitä meneekö bussit vartin välein vai onko se tunnin ainoa kenties just mennyt.
Se sanoi, että voin mennä jääkaapille ja avata shampanjapullon. (Meillä on se shamppis siellä just tätä varten.)
Me ollaan siis myyty meidän kämppä. Siitä käytiin ihan tarjouskisaa tänää.
Okei, ei haitannut enää yhtään se vesisade eikä tilannekaan ollut toivoton.

Shampanjaa en avannut (otetaan se sit yhdessä), mutta pidin itselleni pienimuotoisen hemmotteluillan. Jaan ilon -ja hemmottelun mielelläni täälläkin ja kerron mun All time fav -hoitotuotteet. On näistä ennenkin puhuttu, mutta kun syksy ja hemmotteluillat taas lähestyvät, niin kerrataan :)

Kysessä on sit muuten mun monivuotisia kestosuosikkeja, ei mitään ilmaisia tuotenäytteitä ;)

Aloitetaan pienimmästä (ja turhimmasta)...

Smashbox - Photo Finish
Tämä on tuotteista uusin ja ainoa, jota ei voi sanoa monivuotiseksi suosikiksi vielä. En tiedä mistä saan lisää tätä kasvoja huomattavasti siloittavaa samettista voidetta, mutta ilman en voi jatkaa! Bongattu Ruotsista kuun alussa -rakastuttu heti.

Redken - All Soft Heavy Cream -hoitonaamio.
Jessica Simpsoninkin kutrien salaisuus ;)
Yksinkertaisesti vaan hiusnaamiosta paras!

Chanel Precision soleil identite
Kaikki tietää miltä kalpea ja harmaan väsynyt kotiäiti näyttää? :)
Tää on ihan must silloin, kun aurinkoa ei oo näkyvillä. Ei siis käytössä juuri nyt.

Clinique - exfoliating scrub gommage tonique
Jos saisin valita vain yhden tuotteen, se ois tämä. Paras.
Tällä kuorin ihon aina ennen tärkeitä tapahtumia, sillä seuraavana päivanä kasvoissa on ihan erilainen hehku. Huipputuote; tuoksu, koostumus, kaikki. Tehostuu yhdistettynä saman merkin Skin calming moisture maskiin, käytän usein yhdessä.

Paul Mitchell - Extra Body
Koko sarja on loistava, mutta etenkin suihkemaista Daily Boostia rakastan! Volyymia ja kiiltoa tukkaan.


Hyvää yötä!
(Kertokaa toki omia mielipiteitä :))

Ps. Jeeee, nyt se remontoiminen sit todella alkaa, kuukauden päästä pitää jo asua uudessa kodissa! Wouh.

Tunnisteet:

torstai 26. elokuuta 2010

Desperate housewives -mamatalk

Dagens

Kiitos eiliseen postaukseen tulleista kommenteista! Lämmitää kovasti jokaikisen kommentin asiallisuus ja rehellisyys, You're the best! Ymmärrän reaktiot laidasta laitaan, enkä voi varmasti itse sanoa kuinka olisin lukijana reagoinut, joten voin vaan kiittää. Tuntuu mahtavalta saada tukea omaan innostukseensa :)


Etenkin kun päivät ovat taas olleet mitä ovat... Kunnon yksinhuoltajaviikko käsillä -ihmettelen vielä joskus miten oon tästä kaikesta selvinnyt....... o_O


Vaikken tosiaan kotiäiti olekaan (pelkästään 10 kk äitiyslomalla kuten ihan kuka tahansa), niin I feel you. Mulla on yksi miete niille, joiden mielessä joskus käy, että kotiäidit loisivat vain kotona miesten elätettävinä.

Miehillä on toki vastuulliset työt, mutta kotona olevalla puoliskolla on yksi taakka, johon työssäkäyvä ei varamasti uraelämäänsä omine ongelmineenkaan haluaisi vaihtaa.
Se on huono omatunto.
Huono omatunto siitä, kun elää lasten kanssa 24/7 ja menettää hermonsa ihan pikku asiasta.
Raivostuu viattomalle pikku lapselle.
Omalle, maailman suloisimmalle pikkuiselle ja rakkaimmalle lapselleen.
Ja soimaa itseään myöhemmin.
Kauan.
Miettien, että mikä vaan työstressi olisi helpompi tunne käsitellä. Harva työasia kun herättää yhtä vahvoja tunteita kuin omat lapset.

Niin ja vannon, että hermojen menettäminen tapahtuu herkemmin sille, joka on kotona 24/7.


***

Sellasta tällä kertaa! :D
Summa summarum; hermostumiset on parasta minimoida ja järjestää asiat mammalle mahdollisimman stressivapaiksi ;)
Elämästä rakkaiden pikku palleroiden kanssa kun kuuluu nauttia!

Tunnisteet: ,

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Kyllä, Bisquits! ;)

-Viitaten ed. kommenttiboksin kysymykseen.


Myös Kalastajan vaimo siirtyy 1.9. Indiedays-blogiportaaliin.
Ymmärrän ihan täysin, jos mun anti-kaupallisuuteeni luottaneet pettyvät ratkaisuuni.
Itseäkin harmitti (kai? ihan himpan?) joskus ilmiö, jossa Persoonalliset pikku putiikit lukitaan isoon ostoskeskukseen, joten olen pahoillani puolestanne, mutta sen enenpää en asiaa suostu synkistelemään. Olen superinnoissani!

Mitä tohon persoonallisuuteen tulee, niin bloggaaminen jatkuu täysin ennallaan, te voitte jopa jatkaa tähän samaan osoitteeseen tulemista syyskuussakin. Ohjaudutte automaattisesti uuteen. Muistuttelen kyllä lähempänä sen uudenkin osoitteen.
Enkä muuten ehdi alkaa juoksemaan Suomessa muotiaamupaloilla tai missään muissakaan tilaisuuksissa (ikävä kyllä), joten ihan samaa arkipuuroa täällä tarjoillaan jatkossakin hih. Yhtään muodikkaampi minusta ei oo tulossa ;)

Suurin muutos tapahtuu kai kommentoinin suhteen; kirjautumattomat eli anonyymit pääsevät jälleen porukoihin! Innoissani siitäkin! (Varoitus: olen velvoitettu pitämään boksini siistinä ja asiallisena. ;))

Mitäs vielä? Jollei ole mitään hajua mikä koko Indiedays on niin älä huoli. Ei siitä välttämättä tarvikaan tietää yhtään mitään. Tai sitten voit käydä kurkkaamassa painamalla Tästä!

Terkut myös yliherttaisille co-bloggaajille Liloulle ja Cocolle. -Ja pojille tietty! Ja niille kivoille siellä toimistossa. :)


Äitini sanoin: No liity nyt kun muutenkin jo liemessä olet sen blogisi kanssa.

Tai kuten sisko kannusti: Liityt tietenkin, sithän tolle hommalle ois joku syykin.

XD

Tunnisteet:

tiistai 24. elokuuta 2010

In Da House - Kämpillä

 Tällaisesta hankinnasta täällä nyt sit ollaan niiiiin onnellisia. Miettikää mitkä kuviot! :P

..Ja sitä vaan jatkuu, meni sitten ylös tai alas :D

On se lähestulkoon upeaa. Ei naarmun naarmua eikä läiskän tahraa. Tässähän pitää jo ihan oikeesti tarkoin harkita, mitä raaskii heittää menemään tai laittaa peittoon. Toi on niin...... spesiaali.

Oma lukunsa on takkahuone, "The Arkku". Yksi venäläissyntyinen lääkäri taannoin ihmetteli norjalaisten asumistottumuksia. Täällä kun puurakentaminen on ihan top ja pop, vielä paljon yleisempää kuin esimerkiksi Suomessa. Sen mielestä norjalaiset asuu "arkuissa". Puuta ulkopuoli, panelia sisällä, hymyilyttää vieläkin. Niin no tää on nyt sitä!
Ja me aiotaan muuten pitää se. Maalia vaan pintaan.

On mulla sentään ruusupuskat.
Nää on sit kesällä ihanat. Ja noi talon seinää pitkin kasvavat.

Autotallissa oli pakko käydä kurkkaamassa myös se parketti. Antiikkiharjattua tammea, tollasia "lankkuja". Väri on kyllä livenä hiukan vaaleampi ja matta. 140 neliötä. Voi kun joku tulis laittamaan.

Että huh huh! :D
Kyllä siitä joskus jotain tulee.
Voi apua, antakaa mulle jostain voimia :D
Ja rahaa, ja remonttimiehiä.

Tunnisteet:

maanantai 23. elokuuta 2010

Loppukesän rimpsuasu

Dagens: neuletakki Repeat, paita Odd Molly ja hame Vila

Tänään on syytä kaikille rimpsuvaatteille ja hymyille.
Ihan jo vaikka sen takia, että flunssa alkaa selättymään; kiitos tsempeistä!!
Ja vaikka siksi, että me saatiin tänään avaimet uuteen kotiin. Olen jo käynyt pari kertaa fiilistelemässä, pojat parhaillaan hakevat uutta parkettia (sitä en sitten tiedä koska se ehditään laittamaan!).

Niin ja kaikkein eniten aamupalalla iloisesti yllättäneen tekstiviestin vuoksi.
Olen tässä nähkääs jo vaikka kuinka surustellut parhaan ystäväni muuttoa "maaseudulle". He ovat asuneet naapurikadulla koko ajan ja me tytöt ollaan oltu ihan paita ja peppu. Treenailtu yhdessä, saatu vauvat aika samoihin aikoihin ja nähty yhteisellä mammalomalla joka ikinen päivä.
Nyt tiesin, ettei se Hilde enää asu naapurissa kun Suomesta palataan.
Heti aamulla tuli kuitenkin tavalliseen tapaan kahvilakyselyviesti ja kyllä tuntui kivalta! Että viis pienistä välimatkoista, kyllä tää tästä :) Kahvilla käytiin tänäänkin, monen viikon jutut juttelemassa.


Nenät kaunista loppukesää kohti, hienoa viikon alkua teille!

Tunnisteet:

sunnuntai 22. elokuuta 2010

God morning,

really goooood morning!


Mehän saavuttiin Norjan maalle jo myöhään perjantai-iltana, mutta vointi on yksinkertaisesti ollut aivan liian heikko pienimpienkin tehtävien suorittamikseksi. Kuten bloggailun. Sain juuri lentomatkaksi hurjan räkätaudin (jonka mies sairasti jo Suomessa), mikä ei koskaan ole hyvä yhdistelmä -ja sama on jatkunut kotona.
Viime yönä sain vihdoin nukuttua ja nukuin.
15 tuntia.
Ainon kanssa.
Tässä kuvamateriaalia kaksi minuuttia heräämisen jälkeen kello 12.
Edes peiliin vielä vilkaissut.

Näin pikaisella arviolla hyvin lyhyen hereilläoloajan perusteella voisin kyllä veikata, että elämä alkaa voittamaan. Ei ehkä ihan yhtä kauhea olo kuin edellispäivinä.

Voisi sitäpaitsi olla paaaaljon huonomminkin.
Ensinnäkin, voisin olla oikeasti sairas.
Lentsikka olisi voinut tippua -tai mikä pahempaa, olisin saattanut lentää yksin lasten kanssa kipeänä. Molemmissa tapauksissa olisi itku tullut.
Lisäksi olisi voinut vielä käydä niin, että mies olisi lähtenyt heti kotiinpalattuamme työreissulle. Nyt mulla on vielä vuorokausi armon aikaa.

So, life is good!
Vai mitä Aino?


Back in business siis.
Oikein ihanaa, lötköä ja rentouttavaa sunnuntaipäivää!

Tunnisteet: ,

torstai 19. elokuuta 2010

Kalastaja


Multa usein kysyttään, että onko se mun mies oikeesti kalastaja.
No ei se ammatikseen kalasta, mut jotain sellasta kuitenkin ;)
Ja kyllä se tietää, miten kalaa saadaan! Yllä keskiviikkoaamun saalis.

Viime postaukseen viitaten vastaan myös, että mun paita on Gina Tricotsta. Ja että ei, en ole tyytyväinen Vibe-vaunujen etupyörään; ihan samat probleemat!


Miehen taasen paita on inspiroinut sen verran, että heti kotiin päästyämme alan neulomaan sille samantapaista villaisena. Ralph Laurenilla oli tota myös neulottuna. Tollasena sinisenä ja lipulla. Mutta ei se raaskinut ostaa molempia.
Ajattelin yllättää ja neuloa mahdollisimman hienon samantapaisen.
Sormet syyhyää!! :)


Olen myös selvittänyt, miksi mulle taloa hankkiessa merinäkymä oli niin hurjan tärkeä.
Paitsi että olen aina asunut meren tuntumassa, tuntuu merelle katsellessa siltä, kuin näkisi reitin kotiin.
Että tuolla jossain on se Suomikin.
Tuntuu siltä, että katselisi kotiin.

Tunnisteet: , ,

maanantai 16. elokuuta 2010

Iltalenkki


Huh tänään takana on oikeastaan aika tiukkatahtinen Helsingin reissu, mutta tän iltalenksun jälkeen olo on rentoutunut kuin ei missään oltais oltukaan eikä kahden lapsen kanssa istuttu tänäänkin autossa paria tuntia.
Yövyttiin muuten KlausK:ssa -hyvää hotellivinkkiä Helsingin keskustasta kaipaaville. Ihastuin sijainnin lisäksi etenkin kylpyhuoneen tarjoamaan piparminttushampooseen ja eukalyptussaippuaan sekä hotellin aamiaiseen -mmm!

Tänään ollaan siis palattu tähystelemään mamman (lapsuuden)kotimaisemiin.


Bloggaamisen suhteen olen ihan into piukassa eikä muuten vähiten kaikkien teidän ansiosta, jotka olette käyneet kaduilla moikkaamassa! Mulla on niiiin ihania kavereita, tai lukijoita tai mitä nyt olettekin :) Tosi kivoja, niin kiva fiilis kirjotella, kun tietää kuinka ihanien ihmisten kanssa onkaan tekemisissä. Kaikille paljon terveisiä ja etenkin teille Linnanmäen iloisen energiselle tyttöporukalle!! :))))))

Tunnisteet:

torstai 12. elokuuta 2010

Katso ihmistä (HS)

Päivän toinen blogiteksti tulee tässä; en vaan voinut olla kopsaamatta toimittaja Johanna Korhosen Hesarin nettiin kirjoittamaa kolumnia teidänkin luettavaksenne (löytyy täältä). Se on ehkä paras pitkiin aikoihin lukemani artikkeli:


Opetelkaamme tänään tekniikka, joka säästää meitä kaikkia sekä paikalliselta väkivallalta että globaaleilta konflikteilta.
Harjoitus: Kuvittelemme ihmisen, joka on suomalainen, Suomen kansalainen, afrikkalaistaustaisten vanhempien lapsi, sydänkirurgi, kaksosten yksinhuoltaja, riippuliitäjä, ympäristöaktiivi, rahastosijoittaja, mikä hyvänsä seksuaali, oopperan ystävä, vasemmiston äänestäjä, espoolainen, uskonnolliselta vakaumukseltaan vaihtelevasti agnostikko ja körtti. Hän pukeutuu mielellään kukkamekkoihin, syö lihaa ja uskoo, että maailman energiaongelmat ratkaistaan vetytaloudella.

Tässä kohti harjoitusta kuulen jo jonkun huutavan, ettei tuollaista voi olla olemassa. Totta kai voi, ja onkin. Tähän on nyt sopeuduttava. Lakatkaa parkumasta, tulee toinen harjoitus:
Pohdimme filosofi Jean-Paul Sartren väitettä, jonka mukaan "juutalainen on ihminen, jota muut ihmiset pitävät juutalaisena. Antisemiitti tekee juutalaisen". Juutalaisen tilalle sijoitamme minkä tahansa ihmisryhmän ja antisemiitin tilalle tyypin, jolla on tästä ryhmästä jotain vinkumista.

Näitä kahta harjoitusta jatkamme, kunnes käsitämme, mistä niissä on kyse.
Toki juutalainen on juutalainen ilman antisemiittiäkin. Väitteen pointti onkin se, että jos joku on minun silmissäni ennen kaikkea juutalainen – tai ruotsinkielinen tai somali tai homo tai muslimi tai vammainen – vika on minussa, koska en näe mitään muuta. En näe, mitä kaikkea muutakin hän on, enkä sitäkään, miten tärkeänä hän kutakin identiteettiään pitää. Ehkä hän muistaa jotkin identiteettinsä lähinnä vain silloin, kun muut niistä varta vasten muistuttavat.

Taloustieteen nobelisti Amartya Sen kirjoittaa kirjassaan Identiteetti ja väkivalta, miten hirvittävän virheen ihminen tekee, jos hän kuvittelee voivansa määritellä toiset ihmiset yhden kaikenkattavan identiteetin kautta. Tällä tavalla voidaan ymmärtää väärin joka ikistä maailman ihmistä.

Erityisen yleistä tämä ihmisyyttä typistävä luokittelu on epävarmoina aikoina. Kun Jugoslavia hajosi, jugoslaavit alkoivat – yllytettyinä – nähdä naapurinsa ja ystävänsä vain serbeinä, kroaatteina ja muslimeina. Samalla tavoin ruandalaisista tuli hutuja ja tutseja, joiden tehtävä oli toistensa teurastaminen.

Suomalaisissa tuntuu riittävän virtaa keiden tahansa "erilaisten" nimeämiseen, luokitteluun ja vainoamiseen. Mitä epävarmempi ihminen, sitä tarmokkaampi luokittelija hän on.
Amartya Senin ehdotus on yksinkertainen: Katso ihmistä. Hänessä on kaikki.
***

Jotenkin tätä fiksun ajatuksenjuoksun tuotetta on hyvin helppo soveltaa blogimaailmaankin.
Bloggaus ja bloggaajathan ovat verraittain uusi ilmiö ja rinnastettavissa artikkelin mainitsemiin "epävarmoihin aikoihin" eikä niihin aina näytetä osaavan suhtautua. Ei aina oikein tiedetä mikä on "oikein"; saako blogaajia fanittaa, ihailla, kehua, haukkua, lytätä, kiusata... Monia bloggaajiahan tunnutaan luokiteltavan milloin milläkin adjektiivein lähinnä anonyyminä pysyttelevien lukijoiden toimesta. Mielstäni juuri anonyymiys saattaa kieliä epävarmuudesta ja usein toimii suojana omille epävarmoille mielipiteille tai epävarmuudelle oman tekstin paikkansapitävyydestä.
Muunmuassa tällaisia aloin pohtimaan...
Plus että kannattaa muistaa meidän olevan paljon muutakin kuin blogimme -niin hyvässä kuin pahassakin :)

Herättikö artikkeli teissä tunteita?
Vaiko vain tekofiksua itsestäänselvyyksien kertausta?
Altahan löytyy kevyempi päivän posti :)

Tunnisteet:

Kiitosta kaverit

Hei taas ja heti kiitos kaikista kommenteista, joita olen niin viime postiin kuin koko lomani aikana saanut. Kaikki olen ilolla lukenut, mutta koska aika netin ääressä on nyt minimaalista, en yhtään ehdi kommentoimaan.

Eilinen meni pikareissulla Varsinais-Suomeen, jossa tapasin kahta rakasta vanhaa ystävää sekä mm. Strictly Style -blogin Mrs.V:tä. Ihania, sydämellisiä, fiksuja naisia. Kiitos ihan kaikille treffeistä, muistelen niitä (ja teitä :)) sitten syksyn pimentyessä kotona hih!

Tämän päivän kuvasaldo onkin taas jo kotiseudulta ja arvatkaa mitä, huomenna alkaa koko perheen yhteinen loma, eli saadaan pappakin tänne <3 jeeeeee.

Leikkipuiston vehreyttä

Olli ja kiva bussi

Kaunis Sibeliuksenpuisto keskellä kaupunkia

Karuselli

Dagens

Leopardibaltsut hiekalla

Hei hei taas :)
Palaillaan pian <3

Tunnisteet: ,